Hapkido

Hapkidon synty ja historia

Choi Yong Sulin vanhemmat kuolivat, kun hän oli vielä hyvin nuori. Eräs japanilainen vei hänet Koreasta mukaansa Japaniin, mutta myöhemmin hylkäsi hänet. Choista tuli katulapsi ja hän joutui usein tappeluihin muiden lasten kanssa. Choissa oli erikoinen säteily (karisma) ja eräs sivistynyt japanilainen adoptoi hänet. Tämä lähetti hänet kouluun, jotta hän sivistyisi siellä. Choi ei edes osannut japania. Choita ei kuitenkaan koulu kiinnostanut, vaan hän tappeli usein, joten hänet kirjattiin Yawara-Ryu (Aiki-Jutsu-Daito-Ryu) -luokalle, jolla opetti Takeda Sokaku Sensei. Kun Japani hävisi sodan ja Korea ei enää ollut Japanin miehittämä, Choi palasi Koreaan. Yawara-Ryun, jossa Choi opiskeli, nimeksi tuli nyt korealaisittain Yu Kwon Sul. Nimi merkitsee kovaa ja pehmeää taistelutekniikkaa. (Choin japaninkielinen nimi on Yoshida Tatujutu)

Suurmestari Ji Han Jae aloitti vuonna 1945, 13-vuotiaana, harjoittelun Choin alaisuudessa. Choi opetti häntä viisi vuotta. Suurmestari Ji sai oppia myös eräiltä taolaisilta munkeilta. Kun suurmestari Jae oli oppinut Choilta Yawara-Ryun ja munkeilta taolaisen metodin, hän yhdisti osaamisensa ja nimesi tyylinsä ensimmäisenä Hapkidoksi vuonna 1959.

Hap tarkoittaa yhdessä, Ki on yhtä kuin ruumiillinen ja henkinen energia ja Do tarkoittaa tietä/tapaa.

Vuonna 1962 suurmestari näki aikido-kirjan ja huomasi, että japanilainen selvitys aikidosta oli sama kuin Hapkidosta. Siksi suurmestari Jae muutti tyylinsä nimen Kidoksi. Hän perusti Kido-liiton, johon Choi liittyi jäseneksi. Suurmestari Ji Han Jae oli presidentti Parkin henkivartijana 18 vuotta. Suurmestari Ji sai työskennellessään presidentinlinnassa (blue house) paljon poliittista vaikutusvaltaa ja yhteyksiä. Ji oli presidentin salaisen 300-miehisen henkivartioston, Korean poliisin, sotilasakatemian ja Korean erikoisjoukkojen päätaistelutaitokouluttaja.

Vuonna 1969 amerikkalaisella Pentagonilla oli tiedonvaihto-ohjelma Korean hallituksen kanssa. Suurmestari Ji matkusti tämän vuoksi USA:han ja valmensi presidentti Nixonin henkivartiojita, FBI:n agentteja ja OSI:n erikoisagentteja (Office of Special Investigation). Tiedonvaihto-ohjelman aikana tutustutti suurmestari Jhoon Rhee (amerikkalaisen taekwondon isä) suurmestari Jin Bruce Leehen. Bruce Lee oli innostunut Ji Han Jaen osaamisesta ja tietämyksestä ja pyysi tätä opettajakseen. 70-luvun alussa herra Wong (Golden Harvest Film Company) kiinnitti Dojunim Jin taisteluvalmentajaksi, tekniseksi neuvonantajaksi ja filmitähtien kouluttajaksi sekä joihinkin elokuviin näyttelijäksi. Bruce Lee halusi Ji Han Jaen kantavan elokuvassa GAME OF DEATH -kultaista vyötä taistelukohtauksissa Dan Inosanton, Kareem Abdul Jabbarin ja Bruce Leen kanssa. Kultainen vyö edusti elokuvassa korkeinta saavutettavissa olevaa arvoa taistelutaidoissa.

Vuonna 1984 presidentti Park kuoli ja suurmestarin oli poliittisesti vaikeata jäädä Koreaan. Hän jätti kotimaansa ja meni Saksan kautta USA:han. Suurmestari Ji Han Jae lisäsi opettamaansa Hapkidoon sanat Sin Moo ja antoi sille siitä lähtien nimen Sin Moo Hap Ki Do. Sin tarkoittaa korkeampaa tahtoa, Moo on yhtä kuin taistelutaito. Sin Moo Hapkido yhdistää ruumiillisen ja henkisen. Ruumiillinen harjoittelu alkaa Hapkidolla ja etenee kohti edistyksellistä astetta - Sin Moota ja unohtaa lopulta ruumiin rajoitukset. Sin Moo Hapkido on myös tapa elää, eräs elämisen tie. (Lähde: Wikipedia)

Kwan Nyom Hapkido -lajikuvaus

Kwan Nyom on nimi, joka on annettu International Hapkido Alliancen opettamalle Hapkidon tyylisuunnalle. Myös Suomen Hapkidoliitto opettaa tätä tyyliä. Suoraan koreasta käännettynä nimi kuuluu : ” Käsitteiden Koulu”. Tämä heijastaa sitä tapaa jolla Hapkidoa opetamme. Perustekniikoista löytyy paljon samaa, kuin perinteisemmistä Hapkidotyyleistä, ero tulee selkeimmin esiin opetuksessa.

Kwan Nyom Hapkidon pääopettaja, australialainen Mestari Geoff J. Booth on Hapkidon perustajan, suurmestari Ji Han Jaen sertifioima kahdeksannen danin musta vyö. Hän onkin Australian korkeimman vyöarvon omaava ei-korealainen opettaja. Mestari Booth on I.H.A.:n(International Hapkido Alliance) ja Australian Hapkido Groupin perustaja ja pääkouluttaja. Mestari Boothin organisaatiolla on yli kaksikymmentä jaostoa ympäri maailmaa. AHG:n päämaja sijaitsee Sydneyn esikaupunkialueella, Liverpoolissa ja on yksi Australian suurimmista kouluista usealla sadalla harjoittelijallaan.

Hapkidoa on perinteisesti opetettu ennalta määrättyinä reaktioina erilaisiin tarttumisiin ja muihin hyökkäyksiin, esimerkiksi eri 10 irroitusta suorasta ranneotteesta, 10 ristiotteesta jne. Tämä tarkoittaa, että oppilas näkee oppimisprosessinsa aikana suuren määrän tekniikoita, jotka toistuvat hänen oppiessaan puolustautumaan eri hyökkäyksiä vastaan. Yksi hyökkäys – monta erilaista tekniikkaa.

Kwan Nyom Hapkidossa opetellaan yksi käsite tai tekniikka (esim. kyynärlukko) ja sen soveltaminen erilaisia hyökkäyksiä vastaan. Yksi tekniikka – monta erilaista hyökkäystä. Tällöin oppilas oppii käsitteen kunnolla ja osaa soveltaa sitä käytäntöön riippumatta hyökkäystavasta.

Idea on sama, kuin matematiikassa. Kun tietää miten yhteenlasku tehdään, ei laskettavilla luvuilla ole enää merkitystä, koska yhteenlaskun käsite on ymmärretty. On tärkeää ymmärtää, että tiettyjä tekniikoita voi luonteensa vuoksi soveltaa tietyissä tilanteissa ja kun tämä on harjoittelulla saatu selkärankaan ei hyökkäyksen tyypillä tai suunnalla ole enää merkitystä.

Kwan Nyom Hapkido korostaa soveltamiskyvyn tärkeyttä, koska realistisessa itsepuolustustilanteessa asiat eivät tapahdu ennalta määrättyinä. Kwan Nyom Hapkidon tapa opettaa tekniikat helpottaa niiden soveltamista käytäntöön.

Kwan Nyom Hapkido on yksi tapa tulkita ja opettaa Hapkidoa. Mestari Boothin tärkein tavoite tyyliä luodessa on ollut tehdä siitä helposti omaksuttava ja käytännön läheinen. Siksi harjoittelun painopiste ennen mustan vyön saavuttamista onkin ennen kaikkea Hapkidon käyttö itsepuolustustilanteessa ja tämä näkyy järjestelmän tavassa opettaa niin lukot ja putoamistekniikat, kuin potkut ja lyönnitkin.

Mustalta vyöltä eteenpäin harjoittelu toki jatkuu tekniikkakartan mukaisesti, mutta harjoittelijoita rohkaistaan etsimään ja löytämään omaa tapaansa tulkita laajaa lähitaistelujärjestelmää – Hapkidoa.

Hapkidon monipuolisuus tekee harjoittelusta erittäin mielenkiintoista. Vyökoejärjestelmä on dynaaminen ja haastava, matkalla valkoisesta mustaan vyöhön harrastaja oppii tehokkaan itsepuolustustaidon ja kunto sekä notkeus kohoavat siinä sivussa. Harjoiteltaviin tekniikoihin kuuluvat erilaiset lyönnit ja potkut, lukot ja kuristukset niin pystyssä kuin matossakin, heitot ja alasviennit sekä niihin liittyvät putoamistekniikat. Hapkidossa opetetaan myös muutamia helposti käytännössä sovellettavia hermopisteitä. Harjoittelun edetessä ja perustekniikan tultua tutuksi aletaan soveltaa aikaisemmin opittuja taitoja aseellisia hyökkäyksiä, kuten terä- tai lyömäasetta vastaan.

Kaikilla vyöarvoilla harjoitellaan paineen alla toimimista ”multiple grappling”-harjoituksen avulla. Harjoittelija joutuu piirin keskelle ja muut ryhmäläiset käyvät päälle erilaisilla hyökkäyksillä ja tarttumisilla. Piirin keskellä oleva yrittää selviytyä siihen mennessä oppimiaan tekniikoita soveltaen. Hyökkäys- ja puolustustekniikat tulevat luonnollisesti monipuolisemmiksi vyöarvon kohotessa. (Lähde: Hapkidoliitto)